Luonnonsuojelu

1) Mitkä asiat vaativat erityistä suojelua ja millä tavoin luonnonsuojelua voidaan toteuttaa?
2) Ilmiöpedagogiikan taustalla olevan Deweyn mukaan koulu on pienoisyhteiskunta ja oppimisen tulisi tapahtua autenttisessa ympäristössä. Kuten yhteiskunnassakin myös luokassa voidaan jakaa vastuualueen pienryhmille kiinnostuksen mukaan ja tällä tavalla saada asiantuntijoita, jotka tarkastelevat samaa ilmiötä eri näkökulmista ja jotka lopulta tuodaan yhteen jakamaan tietoa. Luokka voidaan jakaa tässä esimerkissä monella tapaa. Joku ryhmä voisi tutustua tarkemmin siihen, mitkä asiat vahingoittavat luontoa (lentomatkustaminen, ruoantuotanto, hiilijalanjälki...) ja millä tavoin, toinen ryhmä voisi tutustua luonnonsuojeluun erikoistuneisiin ryhmiin (esim. Greenpeace) ja joku ryhmä voisi tutustua siihen, millaisilla toimilla jokainen voi suojella luontoa (omaan hiilijalanjälkeen tutustuminen, omat elintavat...). Tavoitteena on valmistella jokaiselle aiheelle omistettu teemapäivä, johon voi liittyä mm. vierailuja koulun ulkopuolella ja kutsuttuja vieraita (Greenpeacen henkilöitä).
 Opettajan rooli on toimia suunnanantajana ja varmistaa, että aiheet liittyvät opetussuunnitelmaan ja aiheeseen liittyvät teoriat ja käsitteet tulevat osaksi oppimista.

Ilmiöpedagogiikasta hyvin lyhyesti:

Ohessa on erinomaisia ehdotuksia esimerkiksi työpajoiksi tai yleensä työskentelyhetkiksi erilaisten metsään liittyvien aiheiden parissa. Kuten niistä huomaa, on aiheeseen perehtymisessä tai sen tutkimisessa hyödynnetty monien eri oppiaineiden sisältöjä. 

Tämä on ilmiöpedagogiikan yksi ydin; tarkastellaan kokonaisuuksia ja opitaan samalla niitä hyödyllisiä taitoja, joita OPS:kin edellyttää.

Opettaja voi valita esitellyistä vaihtoehdoista vaikka muutamankin toteuttaakseen työpajan / toimintarastin /toimintapäivän, tai sitten työskennellä pitkäkestoisemmin jonkin tietyn jakson ajan tutkien metsää monesta eri näkökulmasta.

Näin metsä itsessään liimaa yhteen niitä eri tieteenalojen näkökulmia ja oppilaan on mahdollisuus antaa oppimilleen asioille mielessään konkreettinen merkitys.

Myös ET:ssa voi työskennellä ilmiölähtöisesti. Tarjoile oppilaille vaikkapa sana "kulttuuri" ja katso, mitä näkökulmia he siitä löytävät. Näin saatte yhteissuunnittelun avuin oppilaat osallistaen, suunniteltua erilaisia toimintoja, joiden kautta pääsette osalliseksi kulttuurin käsitteestä.

Erilaisten didaktisten ratkaisujen avulla saatte vapaasti ja luvan kanssa vierailla eri oppiaineidenkin tonteilla.  

Metsäretki

1)  Miten valitaan sopiva retkikohde koko päivän kestävälle metsäretkelle?
2) Tutkitaan lähialueiden ulkoilukohteiden karttoja. Otetaan huomioon etäisydet, mahdolliset kulkuneuvot, maaston vaikeakulkuisuus ym.

Kivet metsässä (röykkiöhaudat, siirtolohkareet, pirunpellot yms.)

1) Miten erilaiset erikoiset kivet ja niiden muodostelmat ovat päätyneet metsään?

2) Aluksi käytäisiin katsomassa koulun lähimetsissä erilaisia kivimuodostelmia ja isoja kiviä, joista otettaisiin kuvia oppilaiden kanssa. Retken jälkeen pienemmät oppilasryhmät ryhtyvät etsimään opettajan avustuksella tietoa ottamastaan kuvasta, jossa saattaa olla esim. siirtolohkare tai röykkiöhauta. Tietoa oppilaat etsisivät kirjoista sekä internetistä. Ohjeistuksessa opettajan on tärkeää painottaa tiedonhakemiseen liittyvää kriittistä lukutapaa eli kaikkea ei kannata uskoa, mitä lukee, ja etenkin internetistä löytyvä tiedon paikkaansa pitävyys on hyvä tarkistaa muistakin lähteistä. Tiedon etsinnän jälkeen oppilasryhmät tekevät koneella lyhyen esitelmän kohteestaan, jossa on myös oppilaiden itse ottama kuva.

Metsäteollisuus

1) Tutkimuskysymys: Millainen merkitys metsillä on ollut asutukselle ja ihmisten toimeentulolle?

2) Ehdotus tutkimustavaksi: Tutustutaan kaupunkeihin, jotka ovat rakentuneet metsäteollisuuden varaan (esim. Rauma, Kotka). Voidaan tutustua projektiluontoisesti esimerkiksi paperi, selluloosa tai levytuotteisiin ja niiden merkitykseen Suomen vientituotteina historiassa. Ilmiötä tutkitaan kaupunkien historiallisen rakentumisen, toimeentulon ja taloudellisen kehittymisen kannalta sekä nykyisen metsäteollisuuden merkitystä. Vierailut esimerkiksi museoihin tai paperiteollisuusalalla työskentelevien asiantuntijoiden vierailut koululle tai ryhmän vieminen työpaikoille monipuolistavat opetusta. Ilmiötä voidaan tutkia myös kultakauden kirjallisuuden näkökulmasta (esim. Topeliuksen kuvaukset metsistä) sekä laajentaa metsän merkitykseen yksityiselle ihmiselle (estetiikka, ekologisuus ym.)

 

Puun ikä

1) Minkä ikäisiä puita metsässä on?

2) Oppilaiden kanssa aihetta lähdettäisiin tarkastelemaan metsään. Metsässä voitaisiin tarkastella esimerkiksi havupuiden ikää laskemalla oksakiehkuroita. Lisäksi tarkasteltaisiin sahatun puun vuosirenkaita ja niistä selvitettäisiin puun ikä. Metsässä olisi tarkoitus myös vertailla eri puiden ikiä ja iän yhteyttä puun kokoon. Lisäksi oppilaat voisivat yrittää löytää oman ikäisensä puun.

Piilopaikat metsässä

1) Tutkimuskysymys: minkälaisia erilaisia piilopaikkoja metsästä löytyy eri kokoisille eläimille? 2) Taustalla voisi olla ideana tutustua esimerkiksi erilaisiin metsän eliöihin lähestymällä asiaa piilopaikkojen näkökulmasta. Mennään oppilaiden kanssa metsään ja toimitaan rajatulla alueella; jokainen saa yksin tai ryhmissä etsiä rajatulta alueelta piilopaikan a)karhulle b)oravalle c) hämähäkille ja d) itselleen. Samalla metsäkäynnillä voidaan myös leikkiä piilosta tai piilottaa erikokoisia pehmoleluja metsään. Lopuksi jokaista oppilasta pyydetään ottamaan valokuva jostain tunnilla käydystä tai uudesta piilopaikasta, ja keksimään kyseiselle piilopaikalle tarinan: kuka sinne piiloutuu ja miksi. Kuvien avulla aiheen parissa voidaan jatkaa esimerkiksi kirjoittamalla tarinat ylös tai maalaamalla piilopaikat kuvataiteen tunnilla. 3)