Luonnonsuojelu

1) Mitkä asiat vaativat erityistä suojelua ja millä tavoin luonnonsuojelua voidaan toteuttaa?
2) Ilmiöpedagogiikan taustalla olevan Deweyn mukaan koulu on pienoisyhteiskunta ja oppimisen tulisi tapahtua autenttisessa ympäristössä. Kuten yhteiskunnassakin myös luokassa voidaan jakaa vastuualueen pienryhmille kiinnostuksen mukaan ja tällä tavalla saada asiantuntijoita, jotka tarkastelevat samaa ilmiötä eri näkökulmista ja jotka lopulta tuodaan yhteen jakamaan tietoa. Luokka voidaan jakaa tässä esimerkissä monella tapaa. Joku ryhmä voisi tutustua tarkemmin siihen, mitkä asiat vahingoittavat luontoa (lentomatkustaminen, ruoantuotanto, hiilijalanjälki...) ja millä tavoin, toinen ryhmä voisi tutustua luonnonsuojeluun erikoistuneisiin ryhmiin (esim. Greenpeace) ja joku ryhmä voisi tutustua siihen, millaisilla toimilla jokainen voi suojella luontoa (omaan hiilijalanjälkeen tutustuminen, omat elintavat...). Tavoitteena on valmistella jokaiselle aiheelle omistettu teemapäivä, johon voi liittyä mm. vierailuja koulun ulkopuolella ja kutsuttuja vieraita (Greenpeacen henkilöitä).
 Opettajan rooli on toimia suunnanantajana ja varmistaa, että aiheet liittyvät opetussuunnitelmaan ja aiheeseen liittyvät teoriat ja käsitteet tulevat osaksi oppimista.

Ilmiöpedagogiikasta hyvin lyhyesti:

Ohessa on erinomaisia ehdotuksia esimerkiksi työpajoiksi tai yleensä työskentelyhetkiksi erilaisten metsään liittyvien aiheiden parissa. Kuten niistä huomaa, on aiheeseen perehtymisessä tai sen tutkimisessa hyödynnetty monien eri oppiaineiden sisältöjä. 

Tämä on ilmiöpedagogiikan yksi ydin; tarkastellaan kokonaisuuksia ja opitaan samalla niitä hyödyllisiä taitoja, joita OPS:kin edellyttää.

Opettaja voi valita esitellyistä vaihtoehdoista vaikka muutamankin toteuttaakseen työpajan / toimintarastin /toimintapäivän, tai sitten työskennellä pitkäkestoisemmin jonkin tietyn jakson ajan tutkien metsää monesta eri näkökulmasta.

Näin metsä itsessään liimaa yhteen niitä eri tieteenalojen näkökulmia ja oppilaan on mahdollisuus antaa oppimilleen asioille mielessään konkreettinen merkitys.

Myös ET:ssa voi työskennellä ilmiölähtöisesti. Tarjoile oppilaille vaikkapa sana "kulttuuri" ja katso, mitä näkökulmia he siitä löytävät. Näin saatte yhteissuunnittelun avuin oppilaat osallistaen, suunniteltua erilaisia toimintoja, joiden kautta pääsette osalliseksi kulttuurin käsitteestä.

Erilaisten didaktisten ratkaisujen avulla saatte vapaasti ja luvan kanssa vierailla eri oppiaineidenkin tonteilla.  

Metsäretki

1)  Miten valitaan sopiva retkikohde koko päivän kestävälle metsäretkelle?
2) Tutkitaan lähialueiden ulkoilukohteiden karttoja. Otetaan huomioon etäisydet, mahdolliset kulkuneuvot, maaston vaikeakulkuisuus ym.

Kivet metsässä (röykkiöhaudat, siirtolohkareet, pirunpellot yms.)

1) Miten erilaiset erikoiset kivet ja niiden muodostelmat ovat päätyneet metsään?

2) Aluksi käytäisiin katsomassa koulun lähimetsissä erilaisia kivimuodostelmia ja isoja kiviä, joista otettaisiin kuvia oppilaiden kanssa. Retken jälkeen pienemmät oppilasryhmät ryhtyvät etsimään opettajan avustuksella tietoa ottamastaan kuvasta, jossa saattaa olla esim. siirtolohkare tai röykkiöhauta. Tietoa oppilaat etsisivät kirjoista sekä internetistä. Ohjeistuksessa opettajan on tärkeää painottaa tiedonhakemiseen liittyvää kriittistä lukutapaa eli kaikkea ei kannata uskoa, mitä lukee, ja etenkin internetistä löytyvä tiedon paikkaansa pitävyys on hyvä tarkistaa muistakin lähteistä. Tiedon etsinnän jälkeen oppilasryhmät tekevät koneella lyhyen esitelmän kohteestaan, jossa on myös oppilaiden itse ottama kuva.

Metsäteollisuus

1) Tutkimuskysymys: Millainen merkitys metsillä on ollut asutukselle ja ihmisten toimeentulolle?

2) Ehdotus tutkimustavaksi: Tutustutaan kaupunkeihin, jotka ovat rakentuneet metsäteollisuuden varaan (esim. Rauma, Kotka). Voidaan tutustua projektiluontoisesti esimerkiksi paperi, selluloosa tai levytuotteisiin ja niiden merkitykseen Suomen vientituotteina historiassa. Ilmiötä tutkitaan kaupunkien historiallisen rakentumisen, toimeentulon ja taloudellisen kehittymisen kannalta sekä nykyisen metsäteollisuuden merkitystä. Vierailut esimerkiksi museoihin tai paperiteollisuusalalla työskentelevien asiantuntijoiden vierailut koululle tai ryhmän vieminen työpaikoille monipuolistavat opetusta. Ilmiötä voidaan tutkia myös kultakauden kirjallisuuden näkökulmasta (esim. Topeliuksen kuvaukset metsistä) sekä laajentaa metsän merkitykseen yksityiselle ihmiselle (estetiikka, ekologisuus ym.)

 

Puun ikä

1) Minkä ikäisiä puita metsässä on?

2) Oppilaiden kanssa aihetta lähdettäisiin tarkastelemaan metsään. Metsässä voitaisiin tarkastella esimerkiksi havupuiden ikää laskemalla oksakiehkuroita. Lisäksi tarkasteltaisiin sahatun puun vuosirenkaita ja niistä selvitettäisiin puun ikä. Metsässä olisi tarkoitus myös vertailla eri puiden ikiä ja iän yhteyttä puun kokoon. Lisäksi oppilaat voisivat yrittää löytää oman ikäisensä puun.

Piilopaikat metsässä

1) Tutkimuskysymys: minkälaisia erilaisia piilopaikkoja metsästä löytyy eri kokoisille eläimille? 2) Taustalla voisi olla ideana tutustua esimerkiksi erilaisiin metsän eliöihin lähestymällä asiaa piilopaikkojen näkökulmasta. Mennään oppilaiden kanssa metsään ja toimitaan rajatulla alueella; jokainen saa yksin tai ryhmissä etsiä rajatulta alueelta piilopaikan a)karhulle b)oravalle c) hämähäkille ja d) itselleen. Samalla metsäkäynnillä voidaan myös leikkiä piilosta tai piilottaa erikokoisia pehmoleluja metsään. Lopuksi jokaista oppilasta pyydetään ottamaan valokuva jostain tunnilla käydystä tai uudesta piilopaikasta, ja keksimään kyseiselle piilopaikalle tarinan: kuka sinne piiloutuu ja miksi. Kuvien avulla aiheen parissa voidaan jatkaa esimerkiksi kirjoittamalla tarinat ylös tai maalaamalla piilopaikat kuvataiteen tunnilla. 3)

Metsän kasvien tuntemus

1) Millaisia kasveja koulun lähimetsästä löytyy?

2) Oppilaiden kanssa olisi tarkoitus mennä alkusyksystä koulun lähimetsään tutkimaan millaisia kasveja sieltä löytyy. Tehtävänä olisi tunnistaa, tutkia ja kerätä erilaisia lehtiä, jonka jälkeen luokassa voitaisiin vielä tarkemmin tutkia niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niin muodon, hajun, värin ym perusteella. Metsästä löytyneitä lehtiä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kuvataiteessa tekemällä niistä erilaisia eläinhahmoja. Samalla eri kasveja ja niiden ominaisuuksia vielä kerrattaisiin oppilaita innostavalla tavalla. Esimerkki lasten "lehtitaiteesta" Pinterest-sivuilta: https://www.pinterest.com/pin/32088216070844751/

Vuodenajat

Vuodenajat

1) Millä tavoin luonto muuttuu eri vuodenaikoina?

2) Oppilaiden kanssa vierailtaisiin lukuvuoden aikana vähintään neljä kertaa maastossa havainnoimassa (lähimetsää, teitä, ojia ja puroja) eri vuodenaikoina. Oppilaiden olisi tarkoitus tarkastella luonnossa tapahtuvia muutoksia sekä kuvata ja kerätä erilaisia näytteitä, joista keskuteltaisiin yhdessä niin retken aikana kuin luokassakin. Tällaisia näytteitä voisivat olla esim. erilaiset kasvit, maalajit ja vesi.
 
 

Metsätyyppi

Valitsin metsään liittyvistä näkökulmista metsätyypin.

Tutkimuskysymykseni on:

Millainen metsätyyppi koulun lähimetsässä on?

Tutkimustapa:

Tutkimustapana voisi olla se, että lähdetään tutkimaan millaisia puu- ja kasvilajeja lähimetsästä löytyy. Sen jälkeen tarkastellaan löydettyjen lajien perusteella, mikä metsätyyppi on kyseessä.

Ilmiöpedagogiikka

Tutustuimme tämän päivän tunnilla ilmiöpedagogiikkaan ja siihen liittyvät diat löytyvät Moodlesta, lukaise läpi. Aiheen käsittely jatkuu blogissa.

Pohdimme metsää ilmiönä purkamalla sen aluksi "osiin". Metsään liittyviä erilaisia kiinnostavia asioita löytyi listakaupalla:

monimuotoisuus, hyvinvointi, ravinto, harrastukset, puhtaus, pyhyys, talous, puut, eläimet, kävyt, vuodenajat, ötökät, majat, leikit, kivet, piilot, lajintuntemus, metsätyypit, luonnonsuojelu, metsän ikä, kulttuuri, fysikaaliset ilmiöt, kestävä kehitys, muokattu ympäristö, historia, kaupungit, tuotteet (paperi, taide), eläimet, leikkipaikat, eläimet, retkeily ja liikunta.

Sinun tehtäväsi on valita yksi sinua eniten kiinnostava näkökulma metsään liittyen (yllä olevasta listasta tai joku muu) ja muotoilla siihen liittyvä tutkimuskysymys (mitä haluaisit kyseisestä asiasta tietää). Kirjoita oma tutkimuskysymyksesi blogitekstiksi ja kirjoita alle vielä oma ehdotuksesi, miten ja missä kyseistä asiaa voisi tutkia. 

Eli:

1) tutkimuskysymys

2) ehdotus tutkimustavaksi (tämä lyhyesti).

3) lisää tekstiisi vielä aiheeseen liittyvä kuva (julkaisuvapaat kuvat osoitteesta: http://search.creativecommons.org/)

Kun nämä ovat koossa, niin laitan vielä yhteenvetoa aiheesta.

Pääset kirjoittamaan blogia, kun ensin kirjaudut gmail-tunnuksillasi sisään ja sen jälkeen klikkaat oikeasta yläkulmasta "uusi teksti". Sen peittona saattaa olla evästeisiin yms. liittyvä tiedotepalkki, mutta klikkaa se ensin pois edestä. Tekstin voi kirjoittaa avautuvaan editoriin, se tallentuu automaattisesti. Klikkaa kirjoittamisen jälkeen vielä oikeasta laidasta "tunnisteet" ja sieltä "ilmio".

Tuntisuunnitelmien vertaisarviointi

Jakakaa vertaisarviointiryhmässä arviointivuorot siten, että kullakin on vastuullaan ainakin yksi arvioitava osa-alue.
 ​
Valmistaudu antamaan palaute kyseisestä osa-alueesta sekä arvioimaan kokonaisuutta lopuksi yhdessä muiden kanssa.

Osa-alueet:

• Tunnin rakenne: työvaiheiden rytmitys, ajan käyttö, sisältöjen ja toimintojen määrä ja laajuus -> ovatko tarkoituksenmukaisia tunnin aiheen ja kohderyhmän kannalta?​
• Valittu menetelmä / menetelmät -> tarkoituksenmukaiset tavoitteiden, sisältöjen ja kohderyhmän kannalta?​
• Opettajan / oppijoiden rooli -> korostuuko jompi kumpi, onko roolitus tunnin aiheen kannalta perusteltu?​
• Oppimisen arviointi -> miten arviointi tapahtuu? Kuka arvioi? Onko kaikkien mahdollisuus osoittaa osaamistaan tasapuolisesti?

Kysyttävää? Laita kysymyksesi alla olevaan kommenttilaatikkoon.

Ensi viikkoon!